Mikä minusta tulee isona?

Oon tienhaarassa enkä tiedä mihin kääntyisin vai jatkanko vaan eteenpäin. Yksi mahdollisuus tähän tienhaaraan tuleminen on se, että projekti, jota vedän, loppuu eikä jatkosta ole varmuutta. Olen kyllä jo miettinyt jonkin aikaan, mitä haluaisin vielä tehdä? Ehdottomasti työn pitää antaa minulle, jotta voin antaa työlle. Tässä on työikää jäljellä yli 20 vuotta, joten tässä voisi vaikka uuden ammatinkin hankkia!

Tilanne on sinällään hassu, että olen jo tehnyt unelmatyötäni. Ongelma on siinä, että olen tehnyt sitä jo aika kauan ja nyt tarttis uusia tuulia, etten leipiinny. Kun liikunnan alalle aikoinaan lähdin opiskelujen kautta, kuvittelin tekeväni sitä loppu elämäni. Nyt kun sitä on tehty vuosia, huomaan että kyllä sekin alkaa puuduttamaan kun teet samoja asioita, ja mikä huvittavinta!, hoet samoja fraaseja päivästä toiseen. Alkaa kyllästyttää! Työ vie paljon aikaa elämästä niin mulle sen pitää olla mukavaa, se pitää olla semmoista, johon aina innolla lähden. Vielä ei ole tullut sitä, ettenkö halua lähteä töihin. Tunnistan kyllä merkit, että nyt on aika miettiä tulevaisuutta.

Mutta mitäs nyt? Minulla oli haaveammatti, nyt olen sitä tehnyt....ni mitäs nyt? Ei mulla ole enää mitään haaveammattia. Saavutin sen jo! Pieni paniikkikin iski yks päivä kun tajusin tämän ja sen, että työikää on vaikka kuinka paljon! En pysty "vaan tekemään töitä", tiedättekö mitä tarkoitan? Sen pitää näkyä ja se pitää tuntua hyvältä. Laitan itseni likoo.... Nyt vaan pitää sitten miettiä, että mikä minusta tulee isona! Oonkohan tähän jo liian vanha?

Minä viisi vuotta sitten, kun unelmatyö vielä tuntui ihan UNELMALTA! :)