Vuoden asuja

...näin sitä yhdistellään

Töissä vähän rennommin

Lennolle rennompaa

Viileämpänä kesäpäivänä

Keikalle

Jotain kivaa päälle töihin

Olen tainnut jo jossain aiemmin mainitakin, että olen vasta nyt nelikymppisenä tajunnut yhdistellä asuja. Ei aina vaan farkut ja joku paita. Vaan oikeasti voi laittaa jotain pitsisempää jakun alle töihin jne. Kuten huomaatte, huivit on mulle ihan ykkösjuttu! Rakastan huiveja! Ja voi, hattuja haluaisin vaikka kuinka monta! Niitä vaan ei mulla ole, johtuen ehkä siitä, etten ole löytänyt itselleni sopivia. Mulla on vaan niin pieni pää, että valtaosa hatuista, mitä olen kokeillut, pyörii mun päässä. Mutta mä niin haaveilen ihanasta huopahatusta, liereillä tottakai!

...ja vapaa-ajalla....

Pihalle tummaa!

Kesällä myös ihanat lampaankarvatossut!

Arkeen kun juhlaan lempparimekko!!

Kesän ihan ehdoton suosikki!

Sori, kuvat ei todellakaan ole mitään hyvälaatusia, kännykällä kun niitä räpsin pääosin. Mutta todennäköisesti tulette näkemään näitä vaatteita jatkossakin. Suosikkejani kun ovat! 

Mustavalkoinen Diane von Furstenberg on ihan ehdoton löytö netti kirpputorilta, joka sopii niin töihin kun juhlaankin. Ja lampaankarvatossut on mulla (kuten huomaatte) käytössä niin kesällä kun talvellakin. Ehkä heinäkuun kokonaisuudessa olin ilman, ei paleltanut varpaita :). Ihanat! 

Ja viime kesän löytö, haalaripuku on niin luksus päällä etten voi käsittää. Se saikin ihan oman kirjoituksen tänä kesänä tänne mun blogiin. :)

Michael Kors.....<3

Viimeisenä vaan ei yhtään vähäisenä tämän kesän löytöjä myös, Italiasta outlet -kylästä. Ihastuin tähän erikoiseen neuleeseen ja värihän on mitä ihanin...pirteä!

Tässä nyt joitakin asukokonaisuuksia tältä vuodelta. Katsotaan, mitä asukokonaisuuksia vielä keksinkään tänä vuonna. Yksi inspiksen lähde on....tattadaa: Olivia! Muun muuassa sieltä saan hyviä ideoita vaateyhdistelmiin.

Mahtavaa viikon alkua! :)

Valoa ja lämpöä pimeyteen

Apua! Tää meidän marraskuinen pimeys on kyllä rasittavaa! Mä en ole päivisin väsynyt, en koskaan (kun normaali arkirytmissä mennään). Paitsi nyt viime viikkoinen pimeys yllätti! Aamulla oli pimeetä, päivällä oli pimeetä ja illalla oli pimeetä.....Iltapäivällä iski niin kovaa väsymys ja oli äärimmäisen vaikea keskittyä asiakkaisiin :(. Noh, se on selvää ettei suomalaiset jaksa kauhean pirteitä ja aurinkoisia olla just tähän aikaan. Se on fysiologista. Jos aivot ei saa valoa, melatoniinin eritys ei lakkaa, joten aivot on sitä mieltä että on koko ajan yö! Kyllä viime viikonlopun aurinko oli niiiin tervetullut!

Päätin kuitenkin, että teen mitä vaan, miten vaan etten kokisi sellaista väsymystä. Tai no, en mennyt ostamaan kirkasvalolamppua kuitenkaan, joka väsymykseen auttaa. Sen sijaan päätin enemmän ulkoilla ja liikkua. On muuten ihanaa juosta tai kävellä kun ilma on vähän viilee ja poskissa tuntuu viima. Etenkin sen jälkeen nautin kodin lämmöstä, kynttilöistä ja lämpimistä kotiasuista, joista tässä yksi ehdoton suosikkini. Lämmin mekko, jossa on vähän kasmirvillaa. Ja nää mun lampaankarvatossut on ihan parasta mitä tiedän!

Ja nyt on lupa laittaa lisävaloja niin pihalle kuin sisällekin! Aikaisemmin mieheni vähän vastusteli laittamasta "jouluvaloja", mutta sitkeesti olen väittänyt niitä talvivaloiksi. Pihavalot tuo ihanasti valoa tähän pimeyteen kun ei sitä nyt muualtakaan tule, puhumattakaan tunnelmasta!

Eli: olkaa ulkona, liikkukaa jotta veri kiertää ja nauttikaa kynttilöistä. Ehkä nyt tarvitaan myös vähän enemmän unta, joten aikaisemmin vaan nukkumaan. Tai niin minä ainakin teen!

Onnen tunne....

....ihana onnen tunne...

Koin viikonloppuna ihanan onnen tunteen...tunsin itseni onnelliseksi, niin onnelliseksi että olisin voinut itkeä! Eikä siihen ollut mitään erityistä syytä. Tai no, ihana elämä! 

Olimme matkalla treeneihin (minä vetohommiin, mieheni avukseni, esikoinen treenaamaan ja kuopus temppuilemaan salin sivulle). Aamu oli alkanut ihanasti. Kuopus pelleili scary -naamarilla, aamupala oli täydellinen muffini munakkailla ja avocadolla (jonka bongasimme siskollani viime kesänä!), koko perhe koolla ja valmistauduimme päivään. Aivan ihanan tavallinen lauantai! Se onnen tunne vyöry sisälläni... Tällaisia onnen hetkiä olen viime aikoina tuntenut muutaman kerran. Mieheni tuumasi, että taidan olla jo kokonaan toipunut rankasta uupumuksesta. Niin se taitaa, onnekseni, olla!

Kävin läpi uupumisen tuomia tuskia vuonna 2012 keväällä. Romahdin täysin vappuaattona. En ole ikinä kokenut vastaavaa: en kyennyt lähettämään yksinkertaista sähköpostiviestiä. Ajatustakaan ei tullut, eikä sormeni totellut. En ymmärtänyt yhtään, mistä oli kysymys, kunnes purskahdin itkuun josta ei meinannut tulla loppua! Olin niin väsynyt. Hektisiä työvuosia takana, pienet lapset eli lyhyitä yöunia jne. Elin sitä ns. ruuhkavuosia. Kannoin myös töitä sydämessäni, mikä oli huono juttu. Uupumukseni oli niin syvä, että ajatuksissani oli vain "miten pääsen pahasta olosta pois". Tuo aika oli rankkaa, todella rankkaa. Pahan olon tuomista surullisista ajatuksista pystyin kertomaan miehelleni vuoden tämän jälkeen. En halunnut huolestuttaa ketään enempää kuin jo olivat. Tiesin, että pääsen jaloilleni sopivalla määrällä levolla ja työpaikan vaihdoksella, joka onneksi onnistui kesällä 2013. Mutta tohonkin asti oli vaan kestettävä.

Huh! Itse sain nyt kokea sen, miten hyvin voi peitellä pahaa oloa. Kukaan ei tiedä, miten väsynyt voi oikeasti olla tai mitä kaikkea päässä liikkuu kun on paha olla. Nyt olen onnellinen, että siitä olen selvinnyt. Tietoinen valinta uudessa työssäni on, etten ota itselleni ressiä mistään ja lähden ajoissa töistä kotiin. En halua missata enää yhtään hetkeä tyttöjeni elämästä, niin kuin missasin ollessani lopen uupunut!

Äh, nyt meni todella synkäksi. Se ihana onnen tunne, minkä koin, oli jotain niin sydäntä lämmittävää että toivon jokaisen kokevan sen, edes kerran... Me voimme itse siihen vaikuttaa, ei ressata turhasta. Yksi motoistani on "elämme vain kerran", joten eletään sen mukaan! Nautitaan! Kukaan meistä ei ole liian vanha nauttimaan jokaisesta auringon säteestä, jokaisesta sadepisarasta, jokaisesta pienestä, kauniista sanasta... Eletään, nyt!