Miksi minä aloitin blogin?

Vietimme mukavaa pääsiäistä siskoni luona ja juttelimme meidän blogeista. Juttelimme myös siitä, miksi ylipäätään aloitimme bloggaamisen. Siskoseni heittikin sitten idean, että "pitäisi joskus kirjoittaa siitä, miksi aloitti". Niinpä päätin sen toteuttaa nyt!

Mä olen aina tykännyt kirjoittaa: koulussa aineita, kotona päiväkirjaa. Näin isona ei ole tullut kirjoitettua päiväkirjaa kuin satunnaisesti (ja sitten olen ne hukannut muutossa jne.), niinpä ajattelin pitää omaa päiväkirjaa julkisesti. Ajatus myös siitä, että mulla voi olla jotain annettavaa muillekin.

Oman ammattini kautta törmään jatkuvasti siihen, ettei ihmiset oikein usko enää itseensä. Aivan kuin heidät olisi lyöty maahan oikein kunnolla. Syytä siihen en aina saa selville. Mutta muutoinkin kuin asiakkailta kuulen paljon sitä "ei musta ole tohon!", "en ikinä pystyisi tekemään tuota" tai "en mä tän ikäsenä enää voi". Heh! Halusinpa romuttaa nuo tekosyyt :). TÄMÄN ikäsenä vielä muuten pystyy mihin vaan :D!

Pääsääntöisesti nämä "en pysty" kommentit on liittynyt liikkumiseen, liikuntaan tai liikuntaharrastukseen. Esteenä mahdollisesti on koettu joko oma ikä tai nivelten kunto. Näitä "en pysty" kommentteja olen kuullut myös ruokavalioon liittyvää. Aina minulla herää kysymys:"Miten niin et pysty?". Mun mielestä, niin kauan kuin liikkuu, puhuu, suoriutuu päivän askareista, pystyy mihin vaan. Eri asia on, onko tahtoa ja mitä tahtoo.

Mä tiedän, että mä haluan pysyä teräskunnossa hamaan tappiin asti. Siksi mä liikun niin paljon kun liikun ja siksi haastan siinä itseäni aina tilaisuuden tullen. Mä tiedän myös sen, että jos mä lopetan liikkumisen tulen kärsimään selkä- ja polvikivuista. Kärsin niistä ajoittan jo nyt, mutta entäs jos en tekisi yhtään mitään.....? Hirvittää ajatellakin. Mua harmittaa ihan hirveesti se, että ihmiset ei aina tajua kuinka paljon hyvää he tekisivät itselle, jos vaan liikkuisi. Harmittaa, ettei ymmärretä kipujen vähenevän (ehkä jopa häviävän kokonaan), jos jatkaa vaan liikkumista. Tottakai riippuu, mikä on kivun aiheuttaja. Mutta suurimmalla osalla kivut johtuu liikkumattomuudesta. Uskallan näin sanoa seitsemän vuoden työkokemuksen kautta.

Joskus pitää hullutella ;)!

Mua harmittaa myös se, että ihmiset on kadottanut sen liikkumisen ilon. Jos olet lukenut tätä mun blogia, tiedät, että olin jokin aika sitten aikuisten telinevoimistelun alkeiskurssilla. Oli muuten upeeta kokea se onnistumisen ilo! Ja joka kerta! Ylitin itseni useasti. Myönnän, että jotkin temput olivat minulle helpompia suorittaa kun on liikunnallinen ja tasapaino hallussa. Mutta oli ihan mahtava katsoa ympärille ja huomata, kuinka aikuiset ihmiset nautti ja iloitsi uusien asioiden kokeilemisesta. Nämä hetket oli ihan parhaita! Unohtu työmurheet, kotiaskareet ja kaikki mikä mieltä painoi. Elämä hymyili!

Mikseivät ihmiset halua NÄITÄ kokemuksia? Rohkeasti vaan! Kun ylität itsesi siinä, että uskallat kokeilla  jotain uutta, huomaat kuinka nautit siitä rohkeudesta jo itsestään. Kukaan ei pakota tekemään asioita, jotka pelottaa. Mutta tee niitä, josta olet aina haaveillut. Elämän on liian lyhyt, jotta sen käyttäisi sohvan kuluttamiseen ja itseensä pettyneenä mököttämiseen. Kun kerran elämä on lyhyt, miksei siitä ottaisi kaiken irti! Kukaan meistä ei ole koskaan siihen liian vanha!!

Ja siksi mun blogi on '2old?' !