Lajitreenit on nyt jäänyt vähän tauolle. Paitsi että olin viime lauantaina leirillä. Siinä sen huomaa kun pitää vähän taukoa, ei perus jututkaan tule ihan automaattisesti. Huomaa, että sitä keskittymistä todella tarvitaan! Mutta siis keväästä olen nauttinut enimmäkseen pyörän selästä ja toki salilla olen käynyt. Kaiken tämän seurauksena sain selkäni jumiin. Pyöräily tuottaa alaselän kipua, (ehkäpä siksi että tangon ja satulan väli on minulle liian lyhyt), leirillä en ilmeisestikään keskittynyt asentooni ja sain sielläkin selän kipeäksi ja vielä salilla tehdyt maastavedot antoi tähän oman lisänsä. Ja koska minulla on skolioosi sekä selkärangan kiertymää, minun tulisi huolehtia hyvän keskivartalolihasten lisäksi asennostani. Tunnustan, että pyöräilyn aloittamisessa en tätä muistanut huomioida, mutta ehkä tämä tästä taas muistuu! Kyllähän mun pitäisi viedä tuo pyörä tuohon pyöräliikkeeseen, jossa he voisivat lisätä jatkopalan niin, että tangon ja satulan väliä saisin pidemmäksi jolloin oma luonteva pyöräilyasento löytyisi.
 |
| Uskollinen kulkupeli :) |
Kaikesta huolimatta nautin! Mieheni ehdotti, että tänä aamuna menisin autolla töihin ja hän tuuraisi iltatreenin. Ei tule kuuloonkaan!! Uskon kuitenkin liikkeen auttavan, minähän en sohvalle jää makoilemaan. Tiedän, että liikkumisella, liikkuvuusharjoittelulla ja foamrollerin avulla saan vielä kunnon paukkeet selkärangasta jolloin tämä kipu helpottaa. Eikä tuo kipu nyt niin mahdoton ole, miltä se saattaa kuulostaa. Kyllä tämä tästä iloksi muuttuu!
 |
| Hyvässä ryhdissä seuran verkkareissa! |
Enkä voi nyt edes laittaa tätä "vanhuuden" piikkiin kun olen tämän selän kanssa elänyt koko ikäni. Ja siksi toiseksi, jos en liikkuisi / en olisi koskaan liikkunut, ryhtini olisi erittäin huono. Lääkärin mukaan mun liikkuvuus on yllättävän hyvää selkärangan kuntoon nähden. Joten olen iloinen siitä, että olen aina liikkunut. Ja tulen aina liikkumaan! Siihen en ole koskaan liian vanha! :)
 |
| Näytänpäs mä tylyltä, fiilis kyll ei oo semmonen :). |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti